sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Delhi Sightseeing part 2


Red Fortin jälkeen otin taas riksan ja painelin läheiseen puistoon, missä on Intialaisille tärkeä Raj Ghat. Paikka missä Mahatma Gandhin ruumis polttohaudattiin. Myöhemmin paikalla on polttohaudattu muita Intian myrskyisässä sisäpolitiikassa surmattuja vaikuttajia, mukana Indira ja Rajiv Gandhi. Intian päämiehen paikka ei perinteisesti ole ollut ruusuinen. Lähellä on toinen muistopaikka Jawaharlal Nehrulle, Intian ensimmäiselle pääministerille, joka vei Gandhin rinnalla Intiaa kohti itsenäisyyttä. Kävin Raj Ghatin jälkeen myös Gandhin muistopaikalla, joka ilm. ei ole lähellekkään yhtä suosittu kuin paikka missä tämä polttohaudattiin. Toiselta puolelta tietä löytyi myös mielenkiintoinen Gandhi museo, jossa Mahatman elämäntarina oli kerrottu valokuvien kautta.
Raj Ghat

En ole ikinä ollut suuri Gandhin ihailija (ehkä koska sitä neljä tuntista elokuvaa pakotettiin katsomaan toistuvasti ala-asteen ET-tunneilla.). Mutta kyllähän moista suurmiestä saa historiasta hakea. Mies joka luopui maallisesta omaisuudestaan ja pukeutui tavallisen kansan tapaan saarnaten aina väkivallattomuuden puolesta. Gandhi varmasti myös aavisti tulevansa surmatuksi, mutta ei silti astunut syrjään valitsemaltaan polulta. ”An eye for an eye will make the whole world blind.”




Jatkoin innokasta museokierrostani ajamalla seuraavaksi Intian kansallismuseoon, joka oli päivän ainoa pettymys. Mielestäni kyseessä ei ollut ollenkaan kansallismuseo, vaan pikemminkin arkeologinen museo tai taidemuseo. Vain onko todella niin että Intian historia nykypäivästä Induslaakson kulttuuriin asti ei sisällä juuri mitään muuta kuin erilaisia ruukunkappaleita ja maalauksia, mistä suurin osa vieläpä vasta ajalt 300BC, Eurooppalaisten valloittajien jo rymisteltyä yli Intian. Varmaan joku Intialainen historioitsija vetäisi minut jojoon, mutta ainakin minulle on tullut sitä että Intian historia on yhtä surullista sorron aikaa. Sekalaisia kaupunkivaltioita ja heimoja, joita vieraat valloittajat ovat jyränneet milloin mistäkin suunnasta kantaen aina rikkaudet mukanaan. Ehkäpä tässäkin on yksi syy miksi kansallisaatetta etsitään puhtaasti vasta Gandhista ja itsenäistymisestä, joka sekin oli käytännössä veretön.  Jos siis haluaa saada paremman katsauksen Intian historiaan niin kannattaa mennä vaikka Lontooseen Brittish Museumiin.

Salakuvausta! Sisäänpääsy maksu 300rup, valokuvien ottaminen toiset 300rup.  Living dangerously!


National Museumin lähistöllä oli vielä päivän viimeinen Gandhi-kohde. Gandhi Smiriti, talo jossa Gandhi vietti viimeiset puoli vuotta eläessään ja etsiessään ratkaisua Hindu-Muslimi kiistaan. Tuon talon pihaan Gandhi ammuttiin 30.1.1948 hindunationalistin toimesta, jonka mielestä Gandhi oli liian muslimimyönteinen yrittäessään yhdistää Intiaa. Historia on pyörä on sittemmin pyörinyt ja ajatus yhtenäisestä suur-Intiasta on hylätty. Pohjoiset alueet tunnetaan tätä nykyä Pakistanina ja eteläiset muslimialueet Bangladeshina. Intian ja Pakistanin välillä on vain nimellinen aselepo yhteenottojen ollessa säännöllisen epäsäännöllisiä raja-alueella.  Toivottavasti nämä kaksi ydinasevaltiota siis jatkossakin selvittelevät välejään vain Criketiin muodossa.

Paikka jolle Gandhi ammuttiin. Viimeiset askeleet kuvattu hienosti pihan poikki.
Etsiessäni tietäni takaisin metroasemalle satuin kävelemään Lodi Puiston läpi. Todella upeita puistoja täällä Delhissä, samaa olisi mahdotona kuvitella esim Mumbaista.Tänne voisi ihan hyvin tulla muutamaksi päiväksi vain makoilemaan tai käyskentelemään näihin suuriin puistoihin. Tätäkään puistoa ei ollut mainittu missään oppaassa, eikä sitä ollut lainkaan kaupallistettu, vaikka siellä oli kolme ikinvahaa mausoleumia, jotka olivat mielestäni paljon hienommat kuin moni pääsymaksullinen asia täällä.

Blogi on vähän myöhässä, en päässyt Agraan vaan palasin takaisin majoitukseeni täällä Main Bazaarilla, eilen iski päälle kova vatsatauti jota nyt on koitettu taltuttaa tässä. Rupeaa kyllä sapettamaan tämä jatkuva kipeänä oleminen, varsinkaan kun Suomessa en ole ikinä kipeä ja uskoisin olevani keskitasoa paremmassa peruskunnossa. No, ei mahda mitään...kuuluu kai Intian matkailuun.

3 kommenttia:

  1. Sullapas on paljon siellä ohjelmaa. Kuulostaa kivalta! Tulee vaan koko ajan itelle enemmän ja enemmän hinku maailmalle. Taidan änkeytyä sun rinkkaan messiin niin mäkin näen maailmaa vähän lisää. :)

    VastaaPoista
  2. Täytyy myöntää että pari viimeistä päivää olisin puolestani mielummin viettänyt kotisuomessa, mutta eiköhän tämä taas tästä kun saa itsensä kuosiin ja rinkan taas selkään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon sun reissussa mukana vaikka huonojakin hetkiä olis. Hymy siis huulille ja kohti uusia ja parempia seikkailuja, niitä on varmasti tiedossa! :)

      Poista