Lupasin yhteenvedon Intiasta, joten kirjoitan sen nyt
pahasti myöhässä (siirrän sen myöhemmin oikealle paikalle blogissa).
Intian melskettä raiteilta kuvattuna |
Ehkä muutaman viikon pohdinta Intia fiilisten osalta teki
ihan hyvää. Trekillä ja täällä Kathmandussa monet reissaajat ovat kysyneet
minulta mitä mieltä olen Intiasta. Joudun vastaamaan aivan samalla tavalla kuin
kaikki muutkin Intiassa viime aikoina käyneet reppureissaajat:
Olen iloinen että kävin siellä, ja matka oli tekemisen
arvoinen, mutta en ole menossa takaisin pitkään aikaan.
Vastaus tuntuu olevan aivan identtinen kaikkien Intiassa
matkailleiden kesken. Lähestyipä aihetta miten tahansa joutuu aina tosiasioiden
eteen: Intia on tungetteleva, köyhä,
likainen ja vastenmielinen. Sen rikas kulttuuriperintö, mielenkiintoinen
nykypäivä ja monet upeat nähtävyydet eivät yksinkertaisesti pysty hyvittämän
tämänhetkisen Intian todellisuutta.
Elämää Agrassa |
Yöjunassa Agrasta Allahabadiin juttelimme pitkään muiden Intiassa
reppureissaneiden turistien kanssa ja keskutelumme ydin voitaisiin tiivistää
muutamaan lauseeseen. ”Incredible India”, jolla maa itseään mainostaa on
totisesti totta. Intia on uskomaton; mutta lähinnä negatiivisia mietteitä
herättävällä tavlla. Kaikki varmaankin tietävät ihmisiä (tai ainakin
ihmistyypin), jotka ovat ”rakastuneet intiaan”, eli palaavat tähän mystiseen
maahan aina uudestaan päästäkseen osaksi henkisyyttä, ihmeellistä kulttuuria
tai aitoa Intialaista ilmapiiriä. Australialaisen Markin sanoja lainatakseni
joudun kuitenkin toteamaan kyseisistä new genre hipeistä ja wannabe
maailmanmatkaajista; ”What the fuck,
haven’t these people ever travelled anywhere else?”, eli vapaasti
suomennettuna: eivätkö nämä ihmiset ole käyneet muualla? Uskallan hyvin
rajoittuneen kokemukseni myötä väittää että Aasia on täynnä paljon mukavampia ,
helpompia ja palkitsevampia maita matkustella. Väitän, että jos jotkut näistä
aina uudestaan Goalle palaavista itsensäetsijöistä kävisivät edes kerran
jollain muulla rannalla, he päätyisivät vaihtamaan matkakohdettaan pysyvästi. Intia
ei myöskään enää ole se mystinen ja menneen säilyttänyt maa, jota monet
lähtevät etsimään. Teknologia ja kulttuurimurros ovat länsimaalaistamassa
Intiaa, aidosti hengellistä ja koskematonta Intiaa tuntuu olevan vaikea
paikallistaa ja menneiden aikojen reppureissumekat ovat kadonneet massaturismin
jalkoihin.
Yksi hiljaisempia hetkiä Delhin metrossa |
Vain monipuolisuus
jää Intian vahvuudeksi, saman maan sisään on ahdettu valtava määrä eriäviä
kultuureja, uskontoja, kieliä ja etnisiä ryhmiä. Niinpä Intiassa varmasti voisi
viettää vuosia ja silti aina törmätä uuteen ja ihmeelliseen. Intia on
väenpaljoudessaan, suuruudessaan ja ominaislaatuisuudessaan jotain mitä ei voi
ulkopuoliselle kuvailla. Toivottavasti olen voinut blogissa antaa edes
henkäyksen siitä katuelämän sekamelskasta ja käsittämättömästä laajuudesta,
joita Intia kaikin puolin edustaa. On ollut suuri ilo päästä todistamaan
Intialaista elämää niin ahdistavassa Mumbaissa, omalaatuisella Goalla,
rauhallisessa etelässä kuin hengellisessä pohjoisessakin. Intiaa ei voi kertoa,
se pitää kokea.
Varanasi |
PS: Samaan aikaan kun annan ymmärtää (ja voimme uutisita
lukea) että Intia on erikoinen ja vaikeasti lähestyttävä, tulisi meidän
muistaa, että tällä hetkellä tässä valtavassa maassa asuu 1,2 miljardia ihmistä
ja se tulee lähivuosikymmeninä ohittamaan Kiinan maailman väkirikkaimpana
maana. Tämä eriskummallinen 3. maailman maa (kyllä, kokemani perusteella Intia
on yhä kehitysmaa) on myös ydinasevalta ja sen asevoimat ovat lukumäärältään
yksi maailman suurimmista. Intia tulee olemaan yksi tulevaisuuden
talousvetureista, jonka rinnalla Suomi kaikessa kuvittelevassamme kunniassa on
täysin mitätön kärpänen. Toivokaamme
siis että Intia löytää raiteensa, sillä se tulee olemaan tulevaisuuden suurvalta.
Ehkä meidän länsimaalaisten siis tulisi
opetella ymmärtämään Intiaa eikä päinvastoin.
Add caption |
Hyvä Matias. Goalla viime talven työn merkeissä viettäneenä uskallan myös väittää, että useat palaavat Goalle aivan muista syistä kuin sinä kirjoituksessasi kerrot. Lähes kaikki länsimaalaiset talviaan Goalla viettävät keneen tutustuin nimen omaan ovat matkustaneet sinunkin suosimissasi matkahoteissasi, mutta silti valitsivat aina vaan palata Goalle. Goalla asuu talvisin hyvin paljon länsimaalaisia. Tämän varmasti tiedätkin? Parin viikon Goan matkan perusteella ei ehkä kannata vetää mitään johtopäätöksiä ihmisistä keihin et ilmeisesti ole siellä ollessasi edes törmännyt. Koska ihmisiä on erilaisia, on myös erilaisia tarpeita ja mielenkiinnonkohteita, eikö?
VastaaPoistaTörmään jatkuvasti argumenttiin siitä että minun ei pitäisi muodostaa mielipidettä paikasta X syystä tai toisesta. Tämä olisi äärimmäisen tylsä matkablogi, mikäli en muodostaisi mielipiteitä yhdestäkään paikasta, jossa en ole viettänyt puolta vuotta. Tai ehkä 3kk, 3viikkoa? Tämä blogi on nimenomaan minun tuntemuksiani ja näkemyksiäni virailemistani paikoista ei ylin totuus tai matkaopas.
PoistaGoalla asuu varmasti upeita ihmisiä ja mukavia länkkäreitä. Mutta minun (ja ainakin Markin) mielestäni ne, jotka palaavat Goalle (tai muihin turistikohteisiin) päästäkseen ”osaksi henkisyyttä, ihmeellistä kulttuuria tai aitoa Intialaista ilmapiiriä.”, ovat väärässä paikassa.
Goalla puoli vuotta asuneena ymmärrät varmaan paikan eron muuhun Intiaan. Moni tapaamani Intiaan viehtynyt matkaaja tai siellä pidempään asunut ei pidä Goaa edes osana Intiaa. Kaikkea hyvää ystävillesi Goan lämmössä!