Bangkok - City of Angels

Enkelten kaupunki, Krungthepmahanakhon Amonrattanakosin Mahintharayutthaya Mahadilokphop Noppharatratchathaniburirom Udomratchaniwetmahasathan Amonphimanawatansathit Sakkathattiyawitsanukamprasit, joka paremmin tunnetaan muinaisella nimellään, Bang Makok eli Bangkok on varmaankin yksi kaakkois-aasian mielenkiintoisimpia ja mieleenpainuvimpia kaupunkeja.

11 miljoonan ihmisen metropoli syntyi vanhalle eurooppalaisten kauppapaikalle Burmalaisten poltettua Ayutthayan kuningaskunnan pääkaupungin (missä kävin  viime keväänä) 1767. Sittemmin Siamin helmenä tunnettu kaupunki on kasvanut tasaisesti, mutta todellinen Bangkok syntyi vasta viimevuosikymmeninä uuden, taloudellisesti hyvinvoivan, Thaimaan keskitettyä kehityksensä tänne.

Muinaiset kauppapaikat ja temppelit ovat kovaa vauhtia jäämässä modernien tornitalojen ja länsimaalaisten ostoskeskusten varjoon. Uusi Bangkok elää ympäri vuorokauden ja sen ihanteellinen sijainti (yksi maailman tasaisimmista ja kuumimmista vuosittaisista keskilämpötiloista) sekä kutsuva kulttuuri ovat sittemmin muodostaneet siitä yhden Aasian solmukohdista, joskin se meillä Suomessa taidetaan paremminkin tuntea vain etelän lomakohteena.      

Lento Kathmandusta oli thai airlinesin jumbojetillä. Ilmaisine elokuvineen ja loistavine ruokatarjoiluineen tuntui se halpalentoyhtiöitä käyttävälle tervetulleelta luksukselta. Vieressä istunut aussi, Jonathan, tarjosi Fight Club:in sanoin taas yhden ”kertakäyttöystävyyden”, mutta olin sen verran väsynyt että katsoin vain leffaa koko lennon ajan. En ole tämän vuoden puolelle tainnut montaa elokuvaa katsoa, joten lentokoneen tarjonta yllätti. Päädyin lopulta kuitenkin katsomaan Lincoln:in, pitänee lukea lisää samaisesta aiheesta. Mielenkiintoista!

En jaksanut säätää mitään ylimääräistä Bangkokissa heti alkuun, joten otin vain skyrailin kaupunkiin ja marssin ensimmäiseen vastaan tulleeseen hotelliin. Maksoin 1400 bahtin (sittemmin ajateltuna hurjan) hinnan mukisematta ja KUUMAN suihkun jälkeen nukuin hyvät yöunet. Rahan arvo hämärtyy aina maasta toiseen siirryttäessä ja kun aamulla tajusin maksaneeni huoneesta saman verran kuin viidestä edellisestä yöstä yhteensä niin päätin suunnata Khao San Roadille.Tosin taksikuskikin taisi viilata vähän linssiin kun ei suostunut menemään mittarilla, sovittiin lopulta mittari + pieni bonus hinnaksi, sillä nyt kun kannan ylimääräisessä laukussa Nepalista ostettuja trekkikamoja niin en jaksa riidellä joka kyydistä tai juurikaan kävellä kuten usein tapanani on ollut.

Khao San Road, riisitie, lienee yksi maailman parhaiten tunnetuista Traveller Ghetoista. Reppureissauksen yleistyttyä viimeisen 20 vuoden aikana lähes kaikkiin Aasian suurkaupunkeihin on syntynyt alueita, minne hintatietoiset reppureissaajat tietävät suunnat halvan majoituksen ja palveluiden toivossa. Perinteisesti näille paikoille on syntynyt matkatoimistoja ja alan kauppoja, joiden kautta on voinut ostaa lentoja, hankkia viisumeja, vaihtaa rahaa ja täydentää varusteitaan. Kuten niin moni hyvä asia maailmassa, myös travellerghetot Goan rannoilta Thaimaan saarille katoavat (siirtyvät), ja näin on käynyt myös Khao Sanille. Kun yhä useammat ihmiset matkustavat (en kai voi syyttää muita kun olen itsekkin täällä) niin paikoilla on taipumusta muuttua palvelemaan enemmistöä. Nykypäivänä Khao San on kaljaturistien aluetta, ei enää travelleri kohde, vaikka monet tänne tulevatkin sen kulttimaineen takia.

Toki matkansa voi yhä järjestää täällä ja palvelut ovat sitäkin paremmat, mutta samanhenkisten reissailijoiden tapaaminen käy yhä vaikeammaksi. Nykyään tänne on kätevintä tulla matkalaukun kanssa ja nauttia halvoista T-paidoista, oluesta ja yökerhojen melskeestä. Olitpa millainen turisti tahansa, suosittelen joka tapauksessa illan tai parin viettämistä Khao Sanilla, sillä se on kaaottisuudessaan erikoinen paikka jopa Bangkokin mittakaavalla. Olin kuitenkin itse täällä viime vuonna, enkä olisi varmaankaan edes tullut takaisin, mikäli olisin liikenteessä ominpäin. Koska minulla on kuitenkin muutama päivä aikaa tapettavana Bangkokissa niin päädyin tänne halvan majoituksen perässä. Seuraava yöni maksoikin 400 bhatia, ja kieltämättä Khao San:kin alkoi illan pimentyessä kiehtoa, päätin kuitenkin jättää oluet paremmassa seurassa nautittavaksi.

Olin kuullut Johannekselta ja Beccalta eräästä vähän paremmasta majapaikasta Khao Sanin vieressä ja vaihdoin taas majoitusta seuraavaksi päiväksi.  Kävin aamupäivästä kattopoolilla, ja siellä iskeneen Adonis kompleksin (mikä ihme siinä on että kaikki reissaajat ovat aina niin järjettömän hyvässä kunnossa) jälkeen päätin etsiä salin. 200 bahtia oli lähempänä ryöstöä kuin pääsymaksua, mutta kävin siitä huolimatta vetämässä ihan hyvän treenin. Pitää kyllä yrittää vaihtaa pelkkä sali myös omapainotreeniin, ihmetyttää kyllä millä nämä reissumarkut pysyvät kunnossa. Itse kävin juuri vaa’alla ja varmistin kropast kadonneen 7 kiloa sitten lähdön jälkeen. No, ehkä täällä tropiikissa tulee kuntoiltua enemmän kuin tuolla Intia-Nepali akselilla. 

Blogi on pari päivää myöhässä, koska viime päivät ovat olleet aika vauhdikasta menoa aamusta iltaan. Kello käy täällä kohta puoltayötä ja tarkoitus olisi herätä aikaisin aamulla ja ottaa suunta kohti Thaimaan paratiisisaaria. Laitan kuvia ja viimepäivien stooreja kunhan kerkeän :)

Kiitos Lissulle, että huomasi ilmoittaa (melko ilmiselvän) puutteen siitä ettei blogia voinut kommentoida anonyymisti. Kommentointi on nyt auki kaikille ja minulle pitäisi tulla myös ilmoitus vanhempiin viesteihin lisätyistä kommenteista, joten jos jostain jäi kysyttävää niin laittakaa ihmeessä kommenttia!