Matka Sengigiltä Floresiin oli pitkä ja puuduttava, mutta
meni kuitenkin odotettua nopeammin.
Guest housemme järjestämä taksi vei minut,Annin ja Benin Sengigin bussiasemalle. Aikataulussa
oli odotetusti runsaasti ilmaa, joten odottelimme lähemmäs pari tuntia ennen
kuin bussi saatiin liikkeelle.Seurasimme elämän menoa aseman suojista ja
totesimme bussiasemien olevan samanlaisia kaikkialla. Jos haluaa nähdä
todellista paikallista elämää bussiasema on varmaan hyvä paikka aloittaa.
Ramadan (muslimien paastokuukausi) oli juuri alkanut ja
olimme hieman hämillämme siitä miten tuo tuolisi vaikuttamaan matkustamiseen.
Paikalliset eivät syö (eivätkä juo!) auringon nousun ja auringonlaskun välissä
ja lukemamme mukaan myös ei-uskovaisten ruokailu/tupakointi on erittäin
epäkohteliasta. Bussiasemalla ympärillämme parveili kuitenkin kauppiaita
myymässä tuotteitaan tavalliseen tapaan, joten oletimme ettei sitä ainakaan
näissä suuremmissa kylissä katsota pahalla. Kaupustelijoita kyllä riitti
vaivaksi asti, sillä asiakkaat lienevät vähissä näin paaston aikana.
Mutustelimme matkaeväitämme huomaamattomasti bussissa eikä kukana paikallisista
tuntunut siitä meille pahaa silmää antavan. Eivät varmasti oletakkaan turistien viettävän Ramadania.
Bussimatka kesti 18 tuntia, mutta helpostusta toi sentään
väliin osunut muutaman tunnin lauttamatka, jonka aikana pääsimme bussista
hengittämään raikasta ilmaa. Lautassa ollessamme koitti auringonlasku ja kuin
yhdessä sovitusta merkistä kaikki paikalliset avasivat nyyttejä ja pusseja
ruokailun merkiksi. Ilmeisesti lähes kaikki täällä viettävät tosiaan Ramadania.
|
Lähdössä Lombokilta |
|
kaupustelijoita ja kitaransoittoa |
Juttelimme siitä
kuinka bussimatkat eivät enää tunnu juuri miltään; 8 tuntia bussissa on normi
ja 18:kaan ei tunnu juuri miltään. Ikävää on vain se että koskaan ei ”tiedä
mitä saa”. Bussien taso on vaihteleva ja esim. ilmastoinnin ollessa rikki
lyhytkin bussimatka voi olla yhtä helvettiä. Tällä kertaa oman penkkini
selkänoja oli rikki ja ei tukenut ollenkaan selkää. Bussi oli kuitenkin täynnä
eikä paikkaa voinut vaihtaa, joten ei auttanut kuin purra hammasta. Suomessa
voi ehkä valittaa ”minä maksoin ehjästä penkistä!”, mutta täällä kaikki on aina
arpapeliä ja pienet epämukavuudet ovat tavallisia. Onneksi kyseessä oli yömatka
ja penkki osoittautui ihan mukavaksi (siis ”mukavaksi”) nukkua. Kiitin taas
kerran unenlahjojani, sillä matka taittui pääasiallisesti tiedottomassa
tilassa.
Saavuimme aamulla saaren itäkärkeen, missä suurempi lautta
onneksi odotti meitä. Kiipesimme yläkannelle nauttimaan auringosta ja
katselemaan upeita maisemia. 8 tunnin lauttamatka meni rattoisasti.
Loppumatkasta totesimme tietysti kaikki palaneemme pahasti. Mikähän siinä on
ettei ikinä opi? Tavallaan tietää että on auringossa liian kauan, mutta on
liian laiska vaihtaakseen paikkaa. ”Kyllä tämä rusketus suojaa” ja seuraavana
päivänä on taas aivan punainen.
|
Bussista lauttaan ja matka jatkuu kohti Floresia |
|
Kaupustelua, Anni ja Ben oikealla |
|
Lautan WC:ssä oli karu tunnelma, mutta upea maisema. Horisontissa Komodon saari |
|
Rinca, toinen Komodon kansallispuiston isoista saarista |
Saavuimme lopulta, 30 tunnin matkustamisen jälkeen, Labuan
Bajo:oon, joka on pieni satamakylä Floresin saarella. Paikka on hieman kaukana
perinteisiltä turistireiteiltä, mutta sukellusmahdollisuudet ja läheinen
Komodon kansallispuisto houkuttelevat yllättävänkin paljon matkaajia tänne.
Käynnissä on turistisesonki ja yllätyimme kun majapaikkaa ei tahtonut löytyä
mistään. Kävelimme rantakatua kauemmaksi satamasta ja kysyimme joka paikasta
vapaita huoneita, mutta sopiva majoitus löytyi vasta lähemmäs reilun kilometrin
päästä itse ydinkeskustasta.
|
Ilta synkkenee Lauban Bajon yllä |
|
Komea auringonlasku kaikesta huolimatta |
|
Just another sunset |
Emme oikein tienneet mitä tehdä seuraavaksi, joten jumituimme Labuan Bajolle. Paikka ei oikeastaan ole erityisen hyvä hengailuun, mutta nopea netti (joka ei jostain syystä sallinut bloggeriin kirjautumista,siki myöhäinen postaus) ja viereinen sali houkuttelivat jäämään. Kävin pitkästä aikaa salilla ja vedin tietysti treenit muistista, 3 kuukauden tauko kuitenkin johti siihen etten meinannut päästä sängystä ylös. Tästä se taas lähtee! Kunnon ruokaa ja reeniä!
|
Näkymää kahvilasta |
Annilla ja Benillä on aikaa Floresilla 3 viikkoa ja minullakin viikko, joten ei ole minnekkään kiire. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä tsekkaamassa Kelimutun tulivuorikraaterit, mutta koska sinne on maktaa vähintään 15h ajamista niin päätin että rentoilen mielummin Komodon läheisyydessä. Komodo on maailman sukelluspaikkojen kermaa ja varasimmekin sukellukset seuraavalle kahdelle päivälle. Sukelluspaikat ovat kansallispuistossa, joten pääsemme samalla kertaa etsimään myös Komodon varaaneja, eli lohikäärmeitä!
Hei! Olen seurannut blogiasi alusta saakka ja on kyllä ollut ilo seurata matkaasi. Melkeinpä voi sanoa, että blogisi on auttanut jaksamaan pitkän kevään/kesän. Jaksaa tehdä töitä ja selviytyä muista vaikeuksista kun muistaa minkä takia täällä taas aherretaan-> jotta täältä pääsee pois ja reissuun :) Monia paikkoja olen itsellenikin merkannut muistiin, että tuonne on päästävä. On myös ollut kiva lukea miltä paikoissa missä olen itse vuosia sitten ollut nykyään näyttää, mm. Vang Viengin meno oli 2009 aika hurjaa mutta hyvä että meno on rauhoittunut. Itse olin keväällä lyhyellä reissulla bali, gili, Labuan Bajo akselilla. Labuan Bajolla tuli vietettyä vajaa viikko. Jos et ole vielä käynyt niin suosittelen ruokapaikaksi Made in Italy nimistä paikkaa, siis jos hyvää länkkäripizzaa tekee mieli, oli meinaan todella hyvää :) Majotuspaikoista hieman tyyriimpi Bayview garden siellä ylempänä rinteessä oli todella hyvä paikka. Komodon vedet on kyllä uskomattomia, en itse sukella mutta snorklaamallakin näki todella paljon. Hyviä sukelluksia :)
VastaaPoistaElisa
Moi Elisa! Kiitos kommentista! :)
VastaaPoistaMade In Italy tuli testattua! Kiitos vinkistä! Labuan Bajo on vähän karu paikka, mutta tuli kyllä viihdyttyä. Rakentavat sinnekkin muuten hirveällä vauhdilla uusia rakennuksia, uskomatonta miten nopeassa tahdissa jotkut paikat muuttuvat täällä; esim juurikin Vang Vieng.
Toivottavasti Suomen kesä hellii sen verran että jaksaa painaa töitä! Kyllä se taas sitten palkitsee kun tuuli keinuttaa bungalowia ja aurinko laskee aaltojen taakse! :)
-M